29.12.2010

Auringonnousu


24 kommenttia:

  1. Totuus on tuolla ulkona...kolmas planeetta vasemmalta joka sijaitsee keskellä oikeaa puolta.
    Upea kuva, mutta tulin tänne juuri etsimään kuukuvaa, kiinostaisi tietää kuinka paljon eroaa näkemämme kuu siellä ja täällä, olisiko sinulla hyvää vertailukuvaa.

    VastaaPoista
  2. Ari!
    En ole ihan varma mitä tarkoitat erolla, mutta periaatteessa Kuu näkyy ihan samanlaisena kaikkialla maapallolla. Erot kuvissa tulevat kulloisenkin Kuun korkeudesta horisontista, eli/ja kuinka pitkän matkan Kuun valo kulkee ilmakehän läpi. (väri ja kangastusilmiöt)

    Sitten ovat nuo 'optiset' harhat, kun Kuu näyttää selvästi isommalta lähellä horisonttia. Todellisuudessa Kuu on samankokoinen korkealla taivaalla ja lähellä horisonttia. Valokuvassakin Kuu näyttää isommalta, mutta jos laittaa kaksi kuvaa vierekkäin, jotka on otettu Kuu korkealla taivaalla ja horisontissa samalla objektiivilla, niin ne ovat samankokoiset jos mittaa. Aivot vain tekevät kepposen, ja arvioivat Kuun isommaksi kuin lähellä on jotain vertailukohtia. Auringolla on sama juttu.

    Tosiasiassa Kuu on katsojasta hieman kauempana esim. pohjoisnavalla kuin päiväntasaajalla, mutta eroa ei silmin huomaa. (Ero on max 6000 km ja Kuun etäisyys keskim. on n.380 000 km.)
    Kuun rata Maan ympäri ei ole aivan pyöreä, ja siitä seuraa Kuun kuvissa pieni/selvä suuruusero jos tarkkaan vertaa, mutta sitäkään ei silmin taivaalta pysty erottamaan.

    Erilaisilta näyttävät kuukuvat riippuvat siis käytännössä kokonaan Kuun korkeudesta horisontista eli väri, kangastus ja 'optisesta' harhanäystä.

    VastaaPoista
  3. Tuota nyt olen hieman erimieltä, tuo 6000km on päivittäinen maximi, suurimmillaan kuun rata vaihtelee 40 000km suhteessa maahan ja kokoero on havaittavissa. Vertailukuvaa haen siksi ettei minusta kuun pieni akseliheilunta selitä esim, Tyko kraaterin suurta paikkavaihtelua (kello 6-8)täydestäkuusta otetuissa kuvissa, eli eron on pakko tulla kuvaajan paikasta maapallolla.

    VastaaPoista
  4. Tässä kuvassa olet jälleen kerran saanut upeasti kuvattua lähes mystisen valon.

    VastaaPoista
  5. Hieno kuva. Merisavua ja kaikkea. Näyttää siellä päin vesi olevan vielä avoin. Täälläpäin jään reuna alkaa olla jo tosi kaukana.

    VastaaPoista
  6. Pekka: Meri on jäässä myös täällä Kihdin aukolle saakka. Tuo kuva on otettu vähän ennen kuin saaristomeri alkoi jäätyä.

    VastaaPoista
  7. Ari:
    Samasta asiasta puhutaan. Tarkoitin juuri samaa, että tuo 6000 km ei ole mitään verrattuna Kuun etäisyyteen, eli se ei vaikuta.
    Sen sijaan Kuun radan muoto (vaihtelu) jonka on tuo sanomasi 40 000km vaikuttaa kuun halkaisijaan ja on mitattavissa valokuvista jos kuvat on otettu max ja min etäisyydeltä.

    Kuun akseliheilunta on aika pientä, mutta sitten on vielä se, että Kuun ratataso ei myöskään ole Maan akseliin nähden kohtisuorassa, eli Kuu vaihtelee ns epliktikan molemmin puolin.

    Kerroin kuvateksteissä kuunlaskukuvan yhteydessä, että kuunpimennyksen oranssi väri on välillä kirkkaampi yläpuolelta ja välillä alapuolelta. Kuu on tällöin eri puolilla epliktikaa.
    Akseli on vain asteen verran kallellaan, mutta tuo ratatason kaltevuus on suurempi ja siksi kuun pinnasta voi nähdä 59 %.

    Kuun yläreunassa oleva Plato ja alareunassa oleva Tyco kraattereiden paikat vaihtelevat kyllä selkeästi Kuun akselin kaltevuuden ja ratatason kaltevuuden takia. (9 % ylä-alasuunnassa)
    Tuo 6000 km tai vaikka 12000 km pohjoisnavalta etelänavalle, tekee laskujeni mukaan vain asteen tuhannesosia, joten se ei voi vaikuttaa kraattereiden paikkaan valokuvassa.


    Tuo Tycon vaihtelu (Kuun 'kiertyminen')esim. klo kuudesta klo kahdeksaan, on hankalampi juttu. Se riippuu kyllä havaitsijan paikasta maapallolla, mutta myös vuodenajasta (yhtä aikaa) Talvella Kuu nousee jyrkimmin ja korkeammalle kuin kesällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Eli jos Tyco olisi tarkalleen kuun pyörimisakselin suuntainen eli klo kuuden kohdalla Kuun ollessa tarkalleen etelässä, olisi se esim klo neljä Kuun noustessa, klo kuusi Kuun ollessa tarkalleen etelässä, ja klo kahdeksan kuun laskiessa horisonttiin. Ja tämä vaihtelee havaitsijan paikasta (korkeudesta) pohjoisella pallonpuoliskolla. Kauriin kääntöpiirillä Tyco nousee tällöin horisontista joko klo kolme tai klo yhdeksän, riippuen onko hänellä kasvot pohjoiseen tai etelään…nyt ei tahdo mulla enää pysyä homma hanskassa..

    Mutta lyhyesti, tuo kraattereiden liikkuminen ’sivusuunnassa’ johtuu siis Maan akselin kaltevuudesta ja havaitsijan paikasta maapallolla. Eli Kuun ’kiertyminen’ johtuu havaitsijan paikasta Maapallolla, mutta kiertymisen voimakkuus vuodenajasta.

    En tiedä saitko sinä tai kukaan muu tuosta selvää. Mutta selvennykseksi esim päiväntasaajalla kuun sirppi nousee kasvavana ollessaan aivan kuin kansi ja laskee kuin kuppi.


    En ole tuota koskaan ennen noin tarkkaan ajatellutkaan. Toivottavasti siihen ei jäänyt ajatusvirheitä. Luin sen kyllä läpi pariin kolmeen kertaan.

    VastaaPoista
  8. Kaunis, mystinen auringonnousu.
    Voisiko olla lasku?

    Juuri tuo hetki, juuri siinä hetkessä on jotain, jonka voi vain kokea, kun on läsnä siinä..
    ja sanoja ei tarvita..

    VastaaPoista
  9. Hanne: Minustakin näyttää ehkä enemmän illalta ja laskulta kun on aallokkoakin, mutta aamulla olin liikkeellä; tai itse asiassa lähdin liikkeelle jo edellisenä iltana.

    VastaaPoista
  10. Upeat värit ja hyinen tunnelma.

    VastaaPoista
  11. Jes nyt toimii asiat kun päästiin ajatustenvaihto tasolle, hieno ja täydellinen vastaus ammattilaiselta.
    Lisää ehdottomasti tämän keskustelun tunnisteet tuohon kuvan alle, osumia tulee paljon koska meitä epätietoisia on kuunkierrosta toiseen.
    Malja Tycon kraatterille ;)

    VastaaPoista
  12. Wa, really beautiful picture.. i love that moment of the day..
    Greetings..

    VastaaPoista
  13. Jep, malja Tycon kraatterille ;)

    Jännä juttu ettei tuo Kuun kallistuminen nousun ja laskun välissä tullut heti edes mieleen, vaikka aina luontodokumentteja katsellessa, kun näytetään Kuuta ja sen nousua tai laskua, katson onko se aitoa kuvaa ja onko se otettu paikan päällä.
    Nykyisin luontofilmeissä Kuu on kuvattu lähes aina kameralla taivaalta, eli on aitoa kuvaa, mutta kallistuskulma sille paikalle ja vuodenajalle ei usein täsmää ollenkaan, eli on kuvattu ihan muualla.

    Edellisessä kuvassa, Kuunlasku, näkyy muuten aika hyvin, miten ’selällään’ Kuu laskee horisonttiin eteläsuomessa, talvella, tehden ensin korkean kaarroksen etelän kautta.

    VastaaPoista
  14. Erittäin kaunis auringon-nousun hetki. Taitavasti napsautettu kuva. Ja mitäs mielenkiintoista kuu keskustelua hmm, oijoi pitää oikein ajatuksella lukea. Muuten putoan pulkasta.

    VastaaPoista
  15. Aurinko lammitta merta niin etta vesi hoyryaa.

    VastaaPoista
  16. Kiitos paljon kaikille kommenteista, ja kiiitos Arille mielenkiintoisesta keskustelusta!

    Kävin tekstit vielä läpi ja huomasin, että kauris ja rapu olivat vaihtaneet paikkaa..

    VastaaPoista
  17. Tyylikäs "arskan" lasku! Nää ovat niitä itselle mieluisia kohteita koska pienessä ajassa a-lasku antaa paljonkin kuvattavaa mm. valon, varjon muuttumisien myötä...

    VastaaPoista
  18. Hups, siis tyylikäs arskan nousu!!! Liikaa glöögiä tähän iltaan.. ;D

    VastaaPoista
  19. Syvällistä...syvällistä...ovat keskustelut...!
    Minä en voi siihen isommin osllistua - en tiedä muusta kuin tuon *kuvan* hienouksista...
    Se 'elää' minun silmissäni omaa elämäänsä.
    Laineiden hienon ääntelyn tahdissa 'lämmin' vesi höyryään aiheuttaen kuvassa liikkeen jota ei voi olla ihailematta - liikettä kuunnellen...!

    VastaaPoista
  20. Aivan järisyttävän upea. Mystinen on ehkä hyvä sana kuvaamaan tuota kuvaa. :)

    VastaaPoista